Tänään olen ollut erikoisen väsynyt, vaikka jätin eilen helmikuun ensimmäiset juhlat väliin ja jäin tylsänä ihmisenä nukkumaan muiden painuessa pimeän porraskäytävän kautta baarin hämyiseen meteliin. Onkin siis varsin epäreilua, että minä olen nyt se kaikista nuutunein. Päätäkin särkee. Ja mielessä pyörii juuri alitajunnan yläpuolella huoli ja stressi koskien tulevaa liikunnanryhmämme esitystä. Vaikka kaikki on periaatteessa ihan hyvässä jamassa, en voi olla huolehtimatta ja hätäilemättä jos sittenkin jotain odottamatonta tapahtuu. Jos vaikka kaikki kuvatut videot katoaa juuri päivää ennen kuin ne pitäisi saada ihmistenilmoille. Pessimisti taitaa olla toinen nimeni.
Tänään löysin itseni koulun jälkeen vaeltamasta kohti keskustaa ja päätin hetken mielijohteesta astua sisään lähimpään kampaamoon ja varata ajan hiustenleikkuuseen. Tämän jälkeen jatkoin vaellusta kohti vaatekauppoja ja niissä hetken kierreltyäni keksin käväistä vielä kirpputorilla. Löysin yhden aivan uskomattoman houkuttelevan myyntipöydän, mutta ikävä kyllä siinä pörräsi jatkuvasti muitakin hipeltäjiä. Tein lyhyen kierroksen muilla käytävillä, vaihdoin lyhyet kuulumiset erään tutun kanssa ja autoin mustalaisrouvaa laskemaan, paljonko on 50% 3 eurosta, jonka jälkeen palasin takaisin kärkkymään omaa penkomisvuoroani. Loppujen lopuksi ostin yhden raidallisen topin ja yhden korallin värisen t-paidan. Kotona tajusin, että topissa oli aika outo selkämys, sellainen reiällinen. Ja t-paidassa oli tummentumia, jotka kyllä saattavat lähteä pesussa. Enkä nyt halua olla liian pessimistinen, koska jokatapauksessa olin hyvin tyytyväinen ostoksiini. Toppia voi vallan mainiosti käyttää jonkun pitkähihaisen paidan kanssa, jolloin selkä peittyy; ja sitä toistakin paitaa vaikka sitten vain kotioloissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti