Tähän maaliskuuhun mahtui aivan tavattomasti kaikenlaisia juttuja. Kävin risteilyllä pitkästä pitkästä aikaa ja ihmettelin sitä, kuinka kaunis ja kesäinen voi olla maisema tyynenä, aurinkoisena aamuna Tukholman saaristossa. Se oli kuin suora aikahyppy jonnekin hehkuvan heinäkuun Astridlindgren-maailmaan. Tosin ei siellä ulkona nyt vielä ihan niin lämmintä ollut.
Risteilyn jälkeen tein visiitin Savonlinnaan ja näin myös ystäväporukkamme uusimman tulokkaan, jonka karttuva sanavarasto aiheutti hupia kaikille. Hullua, että ollaan jo niin vanhoja, että tyypit on naimisissa ja hankkii lapsia ja rakentelee taloja. Ite kun vielä hilluu huolettomana ja korkeintaan stressaa valmistumista ja työn saantia. No, rehellisyyden nimissä, kävin tässä maaliskuussa myös treffeillä, mutta niistä nyt ei ainakaan vielä ole sen kummempaa raportoitavaa kuin seilailevat ajatukset.
Mitäs vielä... Yhden kaverin synttärit, jotka alkoivat hilpeissä tunnelmissa, jatkuivat riehakkuutena tanssilattialla Samsaran tahdissa, mutta loppuivat aivan jäätävään huonoon oloon ja pahoinvointiin. Että se siitä sitten vaan. Ehkä sitä joskus oppii juomaan sopivasti. Tämän viikonlopun olenkin ollut yksikseni, kuunnellut musiikkia ajan kanssa, katsonut Kesäkaverit (oli hyvä!) ja ulkoillut.
Maaliskuun tunnuskappale on kyllä tänä vuonna ollut tämä:
