torstai 17. toukokuuta 2012

aikaa ja tauluja

Kesätyöt alkoivat jälleen, aivan kuten aiempinakin vuosina. Herään puoli kuudelta ja juon aamuteetä rauhassa kuunnellen radiota. Töissä aika kuluu miten kuten, parhaiten silloin, jos asetan itselleni tiettyjä sääntöjä ja aikatauluja. Ensin teen kaksi tuntia hommia ilman musiikkia. Tauon jälkeen saa avata radion. Sitten ruokatauko, jonka jälkeen saa edelleen kuunnella tietyn aikaa musiikkia. Ja viimeinen puolitoistatuntia pitää tehdä töitä omien ajatusten seurassa. Hups vaan, taas yksi päivä onkin jo ohi. Kotona olo on aina aika väsynyt ja saan taistella unta vastaan. En halua nukkua päiväunia, koska illalla nukkumatin houkuttelu heti yhdeksän jälkeen on tarpeeksi tuskaista jo muutenkin. Miksi en vain voi omata sellaisia unenlahjoja, että nukahdan milloin ja missä vain. Se olisi niin paljon helpompaa. Tuntuu raivostuttavalta pyöriä sängyssä tietäen, että aamulla taas väsyttää ja harmittaa. Mutta kun uni ei varsinkaan käskemällä tule. Onneksi valmistun opettajaksi, koska siinä ammatissa on kaikin puolin minulle sopivat työajat.

Eilen olin ensimmäistä kertaa tälle kesälle grillaamassa. Pihvit olivat hyviä ja väsymys sai yksinkeratisetkin jutut kuulostamaan hulvattoman hauskoilta. Tänään täyttelin pienen paniikin vallassa vaihtohakemusta Englantiin. Miten tällainen pieni ja pelokas kotihiiri voi ikinä selvitä yksin suuressa maailmassa? Ja miten tulen kestämään koti-ikävää? Miten mulla ikinä riittää rahat puoleen vuoteen siellä missä on liikaa nähtävää ja ostettavaa? Ja miten minä ikinä ymmärrän siellä yhtään mitään, kun en kieltä kunnolla osaa. Ja sitten pitäisi vielä opiskella ja ymmärtääkseni opettaakin. Hui.
Näitä miettiessä, kirjoitellessani sanakirjan avulla oikeita vastauksia mustiin laatikoihin muistin äkkiä yhden Juha Tapion kappaleen sanat: "Pelätä ei saa, jos tahtoo milloinkaan onnen saavuttaa". Minusta sen voisi sanoa niin, että kyllä pelätä saa, mutta onnen voi saavuttaa vain toimimalla pelosta huolimatta. Olen kuullut myös sanonnan: Onnistuminen on uskalluksen lapsi. Siispä aion uskaltaa ja tutustua meidän hienoon maailmaan. Ensi keväänä. Je

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti