Sää vaihtuu ulkona viikon sisällä harmaasta syksystä talveen ja takaisin keväiseen aurinkoon. Lämpötila ei kuitenkaan muutu. Palelee kroonisesti koko ajan. Tätä taas seuraavat kuukaudet :( Smg laulaa upeasta päivästä radiossa. Minäkin tahtoisin oppia tekemään piruetin tai kompastua johonkuhun lasikaupan edessä. Onkohan täällä edes lasikauppaa?
Aamuyöllä heräsin ja tajusin, että minulla on vielä tunti aikaa nukkua. Pääni oli vähän aikaa vapauttavan tyhjä kaikista ajatuksista. Tiedättekö, se on kumma tunne, kun heti herättyään ei muista, mitä on edellisenä päivänä ajatellut tai tehnyt. Tai mitä on ylipäänsä koko elämässään ajatellut tai tehnyt. Ja sitten kaikki alkaa pikku hiljaa palailemaan. Yksi kerrallaan ajatukset täyttävät taas mielen, ja kaikki on aivan kuin nukkumaan käydessä. Voisikohan kuitenkin olla mahdollista, että joskus ei vain sitten muistaisikaan? Että miettisi ja miettisi "mitä minulta odotetaan tänään?", mutta ei saisi yhdestäkään langasta kiinni. Se voisi olla aika pelottavaa. tai toisaalta, jos ei tiedostaisi sitä itse, olisi varmaan tullut hulluksi :)
Väsyttänyt tänään koko päivän. Nukuin kait yöllä liian vähän. Tai sitten se on vaan tämä opiskelu. Kun on sitä ja tätä vähän koko ajan. Eilenkin oltiin koululla vielä seitsemältä illalla. Mutta minä pidän tästä, joka tapauksessa tätä jaksaa, kun tietää opiskelevansa oikealla alalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti