Joululoma oli ihana. Piste. Eikä muuta. Arkeen paluu on sitten ollut sitäkin takkuisempaa. Tai ei nyt oikeastaan arkeen paluussa ole ollut mitään purnaamista, viihdyn edelleen hyvin opintojen parissa. Mutta tämä yksinäisyys ja tylsyys, josta nyt olen valittanut joskus (köh) aiemminkin. Ehkä kaikki onkin vaan sitä, että en ole kotiutunut tänne Joensuuhun. En ainakaan tänne solukämppään. Odotan jo kovasti sitä, että pääsen muuttamaan pois, että saan oman kämpän, jota ei tarvitse jakaa kenenkään kanssa.
Alla olevat kuvat ovat pyörineet koneella jo joulukuulta. Silloin tajusin, mikä loppujen lopuksi talvisäässä on ihan parasta. Se on se, kun on pitkään ollut harmaata ja sitten yhtäkkiä pilviverho repeää ja näkyy sinistä taivasta. Valoa. Siitä tuo eka kuva, jossa sinistä vasta häivähdys.
Toiseksi parasta on sitten se, kun aurinko paistaa niin paljon, että sisällä näyttää keväältä.
Fox bonus. Näitä kuvia otettaessa ei paistanut
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti